Työnteko ja yrittäjyys

Kyllä tekevälle työtä riittää, sanotaan. Tämä on totta sikäli, että vanhukset, lapset ja sairaat tarvitsevat aina hoivaa, ihmiset tarvitsevat ruokaa ja koulutusta, rakennukset huoltoa ja niin edelleen. Joutenoloon ei pidä kannustaa eikä tahallisesta laiskuudesta pidä palkita minkäänlaisilla tuilla.

Kokonaan toinen asia on, ovatko työmarkkinoiden mekanismit enää reiluja muiden kuin suuryritysten ja pienen rikkaan eliitin kannalta. Näkisin kolme isoa ongelmaa, jotka nykyisessä yhteiskunnassamme tekevät sekä työnteon että sen teettämisen toimimattomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Ne ovat yksityistämis-ja ulkoistamisvillitys, alati lisääntynyt byrokratia sekä ajastaan jäänyt ja monin tavoin degeneroitunut ammattiyhdistysliike.

Yksityistämistä markkinoidaan mielellään terveydenhuolto- ja hoiva-aloilla puhumalla "valinnanvapaudesta". Luodaan mielikuva, että mökin mummo voi halutessaan kieltäytyä pahenevassa resurssipulassaan kärvistelevästä kunnallisesta hoivakodista, ja valita sen sijaan ylellisen ja äveriään yksityisen hoivakodin. Totuus on toinen: olemme palanneet huutolaisuuden häpeälliseen aikaan, jolloin se taho saa mummon "hoidettavakseen", joka suorituuu tehtävästä halvimmalla. Henkilökunta saa siis nääntyä työkuormansa alle, mutta omistava yritys tekee itse voittoa, sillä yksityisen yrityksen on tarkoitus tuottaa voittoa. Ja monissa tapauksissa voitosta maksettava vero ei jää Suomeen tuottamaan uutta hoivatoimintaa, vaan lihottaa omistajiensa kukkaroa "verosuunnittelun" tuloksena paratiisisaarilla. Vastaava yksityistämis- yhtiöittämis- ja ulkoistamisvimma on vallannut hoivatoiminnan lisäksi muutkin alat. Tämä on luonut aivan uuden elinkeinonharjoittajien ryhmän, "pakkoyrittäjät". Iso firma irtisanoo työntekijänsä ja tekee heistä alihankkijoita, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijä jatkaa palveluaan samalle työnantajalle, mutta reilusti pienemmällä palkalla ja vailla työsuhdeturvaa tai muita työsuhteeseen kuuluvia etuja.

Miksi sitten ammattiyhdistysliike ei nosta meteliä? Siksikö, että sen tehtäviin on viime aikoina kuulunut lähinnä omien pomojensa palkkapussin moninkertaistaminen, tiettyjen avainryhmien härski suosiminen ja yhteiskunnan kiristäminen, suomalaisen työn hinnoittelu ulos markkinoilta sekä vallanhalu. Ei ole mitään hyötyä manöövereistä, jotka tukevat jo ennestään hyvinvoivien ja työsuhteessa olevien etuja, mainittakoon tässä sellaiset luksus-edut kuin vuorotteluvapaa, oikeus saada korvausta lomalla sairastamisesta ym., kun yhä suurempi osa työvoimasta on siirretty melkein orjatyöläisiksi. Kuitenkin myös nämä orjuutetut joutuvat veroissa ja veroluonteisissa maksuissaan maksamaan eliittityöntekijöiden hulppeahkot edut.

Yhä useampi työntekijä on siis joutunut ahtaalle, mutta niin on myös työn teettäjä, ainakin jos tämä on pienyrittäjä. Yrittämistä ovat juhlapuheissaan korostaneet kaikki puolueet, mutta byrokratiaan ei oikeasti tunnu puuttuvan kukaan - koska yhä useampi turha sääntö tulee "ylemmältä taholta" eli EU:sta. Naapurin poikaa tai tyttöä ei enää noin vain palkata kesä- tai kiireapulaiseksi, koska työllistämisen sivukulut sekä työntekijän palkkaamiseen liittyvät riskit tekevät sen kannattamattomaksi. Naapurin nuorukainen jääköön siis notkumaan kotiinsa - onhan hänellä "turvaverkko" eli yhteiskunnan tuet. Ajatus, että toimeentuloon kuuluu myös oman panoksen antaminen yhteiskuntaan on yhä harvinaisempaa nuorison keskuudessa, eikä siitä voi heitä yksin syyllistää.

Tuula Komsin poliittinen linja.